tiistai 11. joulukuuta 2012

Iloa valosta!

Kaippa tässä pikkuhiljaa alkaa tottua ajatukseen, että jälleen kerran on talvi ja lunta. Brrr. Meikäläisen suosikkihan on kesä... mutta on talvessa hyvätkin puolensa; kynttilät ja valot! Olen tänä talvena ollut sisäisesti jotenkin tosi paljon jäljessä ajan tajuamisessa. Kohta on joulu ja joulufiilistä ei ole vielä juurikaan. En ole esimerkiksi edes ajatellut pipareiden vääntämistä tai joulukorttien lähettämistä, jotka yleensä ovat kuuluneet jouluvalmisteluihini. No, mitäpä tuosta. Kynttilöitä olen kyllä poltellut jo kauan aikaa. Ah, ne ovat niin ihania! Paitsi että pidän kynttilöiden valon loisteesta, minulla on myös paljon tuoksuttavia kynttilöitä, sillä pidän tuoksuista - tai sanotaanko, että pidän tietyistä tuoksuista. Esimerkiksi vaniljasta, silkkiäispuusta (mulberry) ja kuusesta. En niinkään hedelmäisistä tai kukkaistuoksuista. Kukkaistuoksujen karttaminen voi kuulostaa oudolta kasvi-ihmisen suusta, mutta jostain syystä melkein kaikki kukkaistuoksut tuovat mieleeni vain saippuan, enkä halua haistella saippuaa ympäri kämppää - jostain syystä - kuka näitä ymmärtää?!

Mutta mitä halusinkaan nyt postata. Kynttilöitä ja valoja! Kynttilöistä tulee niin kauniita kuvia. Ja parvekkeelle olen hankkinut ulkovalot. Onneksi löysin yksiväriset, lämpimänvalkoiset ulkoledvalot. Olin aika ihmeissänikin asiasta, koska yleensä valkoisten ulkoledvalojen valo on kylmänvalkoista. Ledvalojen kuvut tuntuvat olevan usein sellaiset pienet töröt, mutta näiden valojen kuvut olivat normi kynttilän malliset eli mielestäni paljon kivemmat.

Partyliten peilikynttilänalusen hankin viime talvena, 
aivan ihana!
Parvekevaloni ovat tosi hienot, mutta on vaikea saada 
tallennattua sellaista kuvaa, mikä näyttäisi yhtä 
hienolta kuin silmillä katsoen. Tämä seepiakuva 
onnistui parhaiten, vaikka siinä nyt ei näykään kuin 
ehkä kolmasosa koko pituudesta.
Kellokaverva kupariruukussa.

Olen laittanut parvekkeelleni myös pari lintulautaa, muta alun innostuksen jälkeen lintuja ei ole näkynyt - suureksi harmikseni. Ovat kai löytäneet jostain paremmat apajat. Tai sitten lintuja ikkunassa tapittavat kissani ovat syypäitä tähän katoamiseen...

Yllätyksekseni hankin tänä vuonna pari kellokanervaa, vaikka en ole ennen kanervista välittänyt ja ovathan ne osoittautuneet kivoiksi väriläikiksi parvekkeella. Parvekkeellani on myös pari lyhtykynttilää ja myrskylyhty. Myrskylyhdyn hankin pari vuotta sitten. Hankalinta on kaataa lamppuöljyä pieneen suuaukkoon, joka helposti valuu yli äyräiden, mutta palava myrskylyhty on sen väärti. Myrskylyhty herättää paljon mielikuvia. Meri. Myrsky. Valo. Turva...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...